Voitko kuvitella päivää ilman saippuaa? Se on varmaan aika vaikeaa. Vaikka saippua on tunnettu yli 4 500 vuotta, se ei ole aina ollut yhtä itsestäänselvä puhtauden ylläpitäjä kuin nykyään.
Sappo-vuori
Legendan mukaan saippua on saanut nimensä Rooman lähellä sijaitsevan Sappo-kukkulan mukaan. Siellä sijaitsi eläinten uhripaikka. Uhritoimituksen jälkeen eläimet polttohaudattiin. Tämän aikana kuuma rasva tippui nuotioon ja sekoittui tuhkaan. Eräänä sateisena päivänä rasvan ja tuhan seos valui alas Tiber-jokeen, jossa naiset pesivät pyykkiä. Huomattiin, että pyykistä, jota pestiin uhripaikan lähellä, tuli huomattavasti puhtaampaa kuin pyykistä, jota pestiin ylävirran puoleisella vedellä.
Lyhyt saippuan historia
Vanhaan aikaan saippuaa keitettiin eläinrasvasta, rannikolla ja saarilla myös hylkeenrasvasta. Rasvaan sekoitettiin tuhkalipeää, jotta rasva alkaisi saippuoitua. Lipeää saatiin, kun puutuhka sekoitettiin kuumaan veteen ja sen annettiin seistä useita päiviä. Myöhemmin lipeän sijasta alettiin käyttää lipeäkiveä, jota ostettiin kauppiailta.
Tiedetään, että 10. vuosisadalla Espanjan Kastiliassa alettiin valmistaa saippuaa oliiviöljystä, ja saippualle annettiin hyvä tuoksu lisäämällä siihen tuoksukasveja. Tällaisen saippuan käyttö oli vain yläluokan luksusta; tavalliset ihmiset käyttivät edelleen eläinrasvasta tehtyä saippuaa, jos käyttivät saippuaa lainkaan. Kastilia-saippua levisi nopeasti myös muun Euroopan yläluokan keskuudessa. Monet Kastilia-saippuan resepteistä ovat edelleen käytössä, ja niiden mukaan valmistettuja saippuoita voi ostaa pienistä saippuapuodeista.
Virossa saippuankeittotaito opittiin luultavasti keskiajalla saksalaisilta. Saippuan keittäminen oli taidetta, jota ulkopuoliset eivät saaneet katsoa. Aluksi valmis saippua oli niin arvokasta, että sitä käytettiin vain pään pesemiseen. Tavalliseksi pesuaineeksi kodeissa saippua muuttui kuitenkin vasta noin 150 vuotta sitten.
Maatiloilla ja kotitalouksissa saippuaa keitettiin vielä viime vuosisadan 60-luvulla. Sitten saippuan tuotanto siirtyi kuitenkin suuriin yrityksiin.
Nykyään saippuan valmistus kotona on tullut taas suosituksi, sillä itse tehty saippua on vapaa kemiallisista yhdisteistä ja sopii käytettäväksi myös herkkäihoisille. Pieniä saippuavalmistajia tulee niin Virossa kuin muualla maailmassa koko ajan lisää, ja käsintehdyt saippuat tarjoavat varteenotettavan vastuksen kaupan saippuoille.

Miksi saippua vaahtoaa
Eivät kaikki saippuat edes vaahtoa! Jotta saippua vaahtoaisi paremmin, teollisiin saippuoihin on lisätty erityistä vaahdotusainetta SLS-ää (Sodium Lauryl Sulphate). SLS saa saippuan kyllä vaahtoamaan, mutta sitä pidetään silti ihoa ärsyttävänä ja melko haitallisena lisäaineena. Luonnonaineista saippualle antaa vaahtoavuutta sen sijaan kookosrasva.
Lika ja pöpöt tarttuvat paremmin saippuavaahtoon, ja vedellä ne huuhtoutuvat käsistä pois. Siksi on hyvä, jos saippua vaahtoaa, mutta vaahtoa ei tarvitse olla ylenpalttisesti.
Örreken saippuatyöpaja
Saippuatyöpaja on yksi Örreken ensimmäisistä työpajoista. Saippuan valmistus tuntui meistä jännittävältä. Ensimmäisten saippuoiden valmistuksen aikana selvisi, että se on myös yllättävän helppoa ja sopii mainiosti myös lapsille. Niinpä valmistimmekin ensimmäiset saippuamme omien lastemme kanssa, sitten ystävien lasten kanssa ja lopulta jo lasten päiväkodissa ja koulussa. Siitä Örreke sai alkunsa! Omasta lapsuudestani taas muistan kamalan hajun, joka täytti isovanhempieni kodin, kun isoisä oli ryhtynyt keittämään saippuaa. Lapsia ei päästetty saippuankeiton lähelle, sillä padassa kiehui tulikuuma rasva ja lähistöllä oli syövyttävää ainetta – lipeää. Se on voinut olla 70-luvun alussa. Pari isoisän keittämää saippuaa on minulla tallessa vielä tänäkin päivänä, ja säilytän niitä muistoina!
Örreken työpajoissa saippuaa tykkäävät valmistaa niin lapset kuin aikuiset. Saippuaa tehdään kahdella menetelmällä. Helpointa on käyttää valmista saippuamassaa ja valaa siitä värikkäitä ja läpinäkyviä saippuoita. Haastavampaa on kuitenkin valmistaa saippuaa niin sanotulla vanhan ajan menetelmällä eli käyttämällä eri rasvoja ja rasvojen saippuoimiseen lipeää (NaOH).
Örreken työpajoissa valmistamme läpinäkyviä ja värikkäitä saippuoita valmiista saippuamassasta. Käytettävä saippuamassa ei sisällä haitallista SLS-vaahdotusainetta. Toiveesta järjestämme myös vanhan ajan menetelmällä tehtäviä saippuakursseja, joissa sekoitamme saippuan eri öljyistä ja rasvoista ja käytämme saippuoimiseen lipeää.
Katso Örreken saippuatyöpaja täältä.
