Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tallinnalaisessa koulussa askartelimme lasten ja isien kanssa viime viikolla lentokoneita. Kaksostyt\u00f6t nimesiv\u00e4t lentokoneensa Elsaksi ja Elviineksi. Luulin, ett\u00e4 ne ovat tytt\u00f6jen nimi\u00e4, mutta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Elsa ja Elviine olivat Viron ensimm\u00e4iset naislent\u00e4j\u00e4t. Aloin tutkia asiaa muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin ja l\u00f6ysin kiehtovan tarinan Elviine Kalepista, joka todellakin oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 naislent\u00e4jist\u00e4. Sanomattoman mielenkiintoisen el\u00e4m\u00e4ntarinan omaava tytt\u00f6 Tallinnan N\u00f5mmelta. Tarina h\u00e4nest\u00e4 ilmestyi Kultuur ja Elu -lehdess\u00e4 2\/2005, ja p\u00e4\u00e4timme tuoda sen my\u00f6s teille blogissamme. <\/p>\n
Mielenkiintoisia lukuhetki\u00e4 yhdess\u00e4 lasten kanssa!<\/p>\n
Kultuur ja Elu -lehti 2\/2005
\nTEKSTI: HEIKI RAUDLA<\/p>\n
Kun Heiki Raudla tammikuussa 2005 luki Sakalasta Anto Jusken jutun Viron ensimm\u00e4isest\u00e4 naislent\u00e4j\u00e4st\u00e4 <\/strong>Elviine Kalepista<\/strong>, h\u00e4n muisti, ett\u00e4 jossain kotiarkistossa oli jotain h\u00e4neen liittyv\u00e4\u00e4. Materiaaleja selaillessa her\u00e4si kiinnostus tutkia asiaa lis\u00e4\u00e4, ja niin syntyi tarina naisesta, joka Virossa tunnettiin nimell\u00e4 Alviine tai Elviine Kalep (Kaalep), mutta ulkomailla nimell\u00e4 Elvy Kalep.<\/strong><\/p>\n Kirkonkirjojen mukaan Alviine (Alwine)-Johanna Kalep (Kaalep) syntyi P\u00e4rnumaalla, Torin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, Taalin kunnassa 26. kes\u00e4kuuta 1899 (vanhaa lukua). Is\u00e4 Aksel (Axel) Emil (s. 9.3.1875) oli kotoisin J\u00e4nedalta ja toimi lukkosepp\u00e4n\u00e4, \u00e4iti Joanna (o.s. Liidemann) syntyi Torin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 28. huhtikuuta 1879. Aksel ja Joanna avioituivat 6. syyskuuta 1898. 1971. Vuonna ilmestyi floridalaisessa The Naples Daily News -lehdess\u00e4 pitk\u00e4 juttu Elvy Kalepista. Sielt\u00e4 voi lukea, ett\u00e4 h\u00e4n oli vasta vuoden vanha, kun h\u00e4nen molemmat vanhempansa kuolivat. Tallinnan N\u00f5mmella T\u00e4he-kadulla asuneet Kristin-nimiset sukulaiset ottivat h\u00e4net perheeseens\u00e4. Tytt\u00f6 oli lahjakas, mutta luonteeltaan levoton. Jo pienen\u00e4 lapsena h\u00e4n karkasi kotoa l\u00e4hte\u00e4kseen suureen maailmaan. Se ei kuitenkaan onnistunut tuolloin, vaan tytt\u00f6 saatiin kiinni Baltian rautatieasemalla. Kahdeksanvuotiaana h\u00e4n harrasti piirt\u00e4mist\u00e4 ja karikatyyrien raapustamista. Peruskoulun j\u00e4lkeen Elvy aloitti opinnot Tallinnan tytt\u00f6jen kauppakoulussa. Siell\u00e4 opettajat huomasivat h\u00e4nen kiihke\u00e4n luonteensa ja lahjakkuutensa ja arvelivat, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tyt\u00f6st\u00e4 tultaisiin viel\u00e4 joskus puhumaan. Saavuttuaan lopulta Vladivostokiin selvisi, ett\u00e4 heid\u00e4n sukulaisensa oli l\u00e4htenyt sielt\u00e4 Kiinaan. Vladivostokissa Elvy tutustui ven\u00e4l\u00e4iseen kenraaliin, kreivi Slast\u0161oviin. Nuoret rakastuivat, meniv\u00e4t naimisiin ja heille syntyi poika. Kaukoid\u00e4ss\u00e4 Elvyn onnistui suorittaa paikallinen kauppakoulu. Useiden Siperian kautta Viroon pyrkimisyritysten ja Uralin rajoilta palaamisen j\u00e4lkeen he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t paeta Kiinaan, miss\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iskenraalilla oli suhteita kiinalaiseen vallanpit\u00e4j\u00e4\u00e4n Chang Tso-Liniin. Vallankumouksen ja sis\u00e4llissodan puhjettua perhe pakeni Kiinaan j\u00e4tt\u00e4en omaisuutensa taakseen. 1925. Vuonna Chang Hs\u00fceh-liang l\u00e4hetti sihteerins\u00e4 Eurooppaan lomalle. Mutta Elvy oli saanut tarpeekseen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 vinosilm\u00e4isten kiinalaisten keskell\u00e4. H\u00e4n saapui melko monimutkaista reitti\u00e4 (Sumatran, Italian ja Ranskan kautta) yhdess\u00e4 t\u00e4tins\u00e4 kanssa lopulta vuonna 1926 Tallinnaan. H\u00e4n viipyi jonkin aikaa kasvattivanhempiensa luona ja siirtyi sitten Pariisiin. Pariisissa kaunis ja energinen nainen alkoi opiskella \u00f6ljyv\u00e4rimaalausta kuuluisan muotokuvamaalari Aleksander Jakovlevin johdolla, harrasti talvisin Sveitsiss\u00e4 rattikelkkailua (jossa voitti kerran jopa mestaruuden) ja autourheilua. Saksassa ollessaan h\u00e4n suoritti vuonna 1931 lentoja Pohjois-Afrikan, Aasian ja Euroopan ilmatilassa. H\u00e4n mainitsi er\u00e4\u00e4ss\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 haastattelussa: \u201dYht\u00e4kki\u00e4 kaipuu synnyinmaahan osoittautui niin kutsuvaksi, etten voinut muuta kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vierailla Virossa.\u201d Saman vuoden elokuussa Elvy Kalep aloitti mekaanikko Valter Mayerin kanssa lennon Klemm-urheilukoneella (koneen nimi tuli suunnittelija-insin\u00f6\u00f6ri Hans Klemmin nimest\u00e4) reitill\u00e4 Berliini\u2013Stettin (Szczecin)\u2013Danzig (Gdansk)\u2013Kaunas\u2013Miitavi (Jelgava)\u2013Riika\u2013Tallinna. Jo lennon alussa Stettinin l\u00e4hell\u00e4 kone joutui ukkos- ja sadealueelle ja joutui laskeutumaan sinne. H\u00e4t\u00e4laskuja Kalepille sattui my\u00f6hemminkin. Miitavin l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen kerrotaan eksyneen ukkosmyrskyss\u00e4 ja joutuneen j\u00e4lleen tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4laskun. Laskussa koneen potkuri rikkoutui t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Latvialaiset uteliaat talonpojat olivat h\u00e4t\u00e4laskun j\u00e4lkeen l\u00f6yt\u00e4neet Elvyn istumasta lentokoneen siiven alta peilin ja huulipunan kanssa. Elvyn lentomatkatavarat olivat muutenkin hyvin niukat: hammasharja ja muutama muu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pikkuesine. Luultavasti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 eurooppalaiset toimittajat kutsuivat h\u00e4nt\u00e4 lent\u00e4j\u00e4ksi huulipunalla. Riiasta Tallinnaan h\u00e4n lensi tunnin ja 50 minuuttia ja saapui \u00dclemisten lentokent\u00e4lle 18. elokuuta 1931 kello 18.50. Siell\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 odottivat vastaanottajat ja toimittajat. Paluulennolla kotimaan kauneus kiehtoi Elvy\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti laskeutua V\u00f5hman l\u00e4hell\u00e4 Sageveren tilan maille (nykyist\u00e4 Kabalan kunnan aluetta). Lentokoneen laskeutuminen sai koko ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kuhisemaan. V\u00f5hman taajamasta ja Ollepasta sek\u00e4 kauempaakin kylist\u00e4 k\u00e4vi satoja uteliaita katsomassa harvinaista ter\u00e4slintua ja sen ohjaajaa. Elvylle n\u00e4ytettiin paikallisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4, V\u00f5hman vientiteurastamolla h\u00e4nelle lahjoitettiin savukinkkua ja meijerill\u00e4 voita. Illalla urheaa naislent\u00e4j\u00e4\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t tervehtim\u00e4ss\u00e4 Pilistveren suojeluskuntaosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, V\u00f5hman vapaaehtoisen palokunnan puheenjohtaja, naisten maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6n ja muiden sosiaalisten j\u00e4rjest\u00f6jen edustajat. Naislent\u00e4j\u00e4 otettiin my\u00f6s T\u00f5nun tilalla tohtori Hans M\u00e4nnikin perheess\u00e4 eritt\u00e4in hyvin vastaan. Y\u00f6ksi lentokone sijoitettiin hein\u00e4latoon, jota suojeluskuntalaiset vartioivat. T\u00f5nun tilan mailta Elvy jatkoi seuraavana aamuna lentoa Riian suuntaan. T\u00e4ll\u00e4 kertaa h\u00e4nt\u00e4 oli saattamassa suuri ihmisjoukko. Amerikan mantereelle l\u00e4ht\u00f6 viiv\u00e4styi. 1931. Vuonna nuori naislent\u00e4j\u00e4 myi lentokoneensa Shell-\u00f6ljy-yhti\u00f6lle ja matkusti Hollantiin. 1932. Vuonna h\u00e4n ehtii tutustua Lontoossa helikopterin prototyyppiin eli niin sanottuun autogiroon. 10. toukokuuta 1932 Elvy saapui \u201dParis\u201d-h\u00f6yrylaivalla Ranskasta New Yorkiin. Lent\u00e4misen sijaan Elvy Kalep alkoi pit\u00e4\u00e4 luentoja Virosta ja ilmailusta. 1970. lukujen alussa h\u00e4n muisteli: \u201dPuhuin amerikkalaisille kaikesta, ja kun he kysyiv\u00e4t, milt\u00e4 viron kieli kuulostaa, deklamoin siin\u00e4 tilanteessa aina \u2019Kui Kungla rahvas kuldsel aal…\u2019 -laulun ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n, joka mielest\u00e4ni parhaiten kuvaa viron kielen kauneutta. Amerikkalaiset olivat siit\u00e4 innoissaan.\u201d Luontojen ep\u00e4suorana tuloksena syntyi vuonna 1936 h\u00e4nen ensimm\u00e4inen lastenkirjansa \u201dAir babies\u201d (Ilmavauvat tai Lentolapset \u2013 H.R.), jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat sisarukset Speedy ja Happy Wings ja jonka h\u00e4n kuvitti itse. Kirjastaan Elvy Kalep mainitsi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti sen tavoitteenaan poistaa nuorten ja erityisesti nuoria jarruttavien vanhempien ennakkoluuloja ja pelkoa lent\u00e4mist\u00e4 kohtaan. H\u00e4n ei jostain syyst\u00e4 ollut tyytyv\u00e4inen kirjansa piirroksiin ja purki sopimuksen kustantajan kanssa, kun kaikki 100 000 kirjaa oli myyty loppuun. 1938. Vuonna ilmestyi kirjan toinen painos ja vuonna 2003 kolmas. Kalepin luomat hahmot olivat kuitenkin Amerikassa niin suosittuja, ett\u00e4 niiden mukaan valmistettiin Amerikassa jopa tapetteja. Internetist\u00e4 voi nyky\u00e4\u00e4nkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarjouksia ja toiveita t\u00e4m\u00e4n kirjan hankkimisesta. 1939. Vuonna alkanut toinen maailmansota lopetti tiettyjen tukien saamisen Euroopasta, samoin avioliitto p\u00f6rssimeklarin kanssa oli p\u00e4\u00e4ttynyt, ja koska Englannin julistaessa sodan Saksalle 3. syyskuuta Kalepilla oli lompakossaan vain 57 dollaria, oli alettava etsi\u00e4 pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 toimeentuloa. Idea tarjota lapsille jotain, mik\u00e4 liittyisi ilmailun aikakauteen, oli houkutteleva, ja niin Kalep toi Amerikan lelumarkkinoille Patsie Parachuten (nukke-laskuvarjohypp\u00e4\u00e4j\u00e4) \u2013 pienen laskuvarjonukke-lelun, joka ilmaan heitett\u00e4ess\u00e4 laskeutui kauniisti ja sulavasti maahan. 1971. Vuonna ilmestyi The Arlington News -lehdess\u00e4 pitk\u00e4 juttu naislent\u00e4j\u00e4 Elvy Kalepista. Samana vuonna h\u00e4nest\u00e4 ilmestyi kirjoitus my\u00f6s Pedro Krustenin toimesta Vaba Eesti S\u00f5na -lehdess\u00e4. Saamme tiet\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n edelleenk\u00e4\u00e4n hae apua sosiaalihuollolta, vaan on ylpe\u00e4 ja riippumaton. Kaliforniassa asuessa vuonna 1960 k\u00e4vi niin, ett\u00e4 tutut antoivat h\u00e4nelle viisi nahanpalaa, jotka olivat kaikki eri v\u00e4risi\u00e4. He lis\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 h\u00e4n on neuvokas nainen ja ehk\u00e4 osaa tehd\u00e4 niist\u00e4 jotain. Ehk\u00e4 vaikka silm\u00e4lasikoteloita. Elvy laittoi aluksi nahanpalat s\u00e4ngyn alle, sill\u00e4 silm\u00e4lasikoteloiden tekeminen ei h\u00e4nt\u00e4 kiinnostanut. Puoliunessa h\u00e4nen silmiens\u00e4 eteen nousi kuitenkin v\u00e4rik\u00e4s mosaiikki: meksikolainen, kaktus… Seuraavana aamuna h\u00e4n sai joltain pahvinpalan ja liimaa, ja y\u00f6n\u00e4ky muuttui todellisuudeksi. Kuva miellytti h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti alkaa ansaita leip\u00e4\u00e4ns\u00e4 uudella harrastuksellaan. H\u00e4n kehitti taitojaan kokonaisen vuoden ja haki sen j\u00e4lkeen keksinn\u00f6lleen patentin. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tallinnalaisessa koulussa askartelimme lasten ja isien kanssa viime viikolla lentokoneita. Kaksostyt\u00f6t nimesiv\u00e4t lentokoneensa Elsaksi ja Elviineksi. Luulin, ett\u00e4 ne ovat tytt\u00f6jen nimi\u00e4, mutta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Elsa ja Elviine olivat Viron ensimm\u00e4iset naislent\u00e4j\u00e4t. Aloin tutkia asiaa muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin ja l\u00f6ysin kiehtovan tarinan Elviine Kalepista, joka todellakin oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 naislent\u00e4jist\u00e4. Sanomattoman mielenkiintoisen el\u00e4m\u00e4ntarinan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":22626,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[522,523,507,494,524],"blogi_teema":[508],"class_list":["post-22624","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","tag-lentokoneiden-askartelu","tag-puiset-lentokoneet","tag-puuesineiden-askartelu","tag-puutyopaja","tag-tee-itse-puinen-lentokone","blogi_teema-muu-2"],"acf":{"photo_gallery":{"blog-post-gallery":[[]]}},"yoast_head":"\n
\nElvy oli perheen ainoa lapsi. H\u00e4nen pitk\u00e4st\u00e4 ja monimutkaisesta, legendoja t\u00e4ynn\u00e4 olevasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ei ollut helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoja, ja jotkut niist\u00e4 ovat ristiriitaisia. Lis\u00e4ksi osa faktoista on per\u00e4isin lehdist\u00f6st\u00e4, ja monessa kohdassa her\u00e4\u00e4 kysymys, mik\u00e4 on totta ja mik\u00e4 ei. <\/p>\nPako it\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h4>\n
\nVuonna 1916 Elvy l\u00e4hetettiin sodan jaloista ensin Narvaan ja sitten Pietariin, mutta siell\u00e4 h\u00e4n joutuikin suoraan vallankumouksen melskeisiin. Kalep kuvaili my\u00f6hemmin kokemuksiaan vallankumouksesta seuraavasti: \u201dOlin juuri ylitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4din kanssa Neva-jokea, kun huomasimme vastarannalla jonkinlaista paraatimaista marssia. Saadaksemme paremman n\u00e4kym\u00e4n kiipesimme molemmat sillan reunavallille, ja sielt\u00e4 n\u00e4immekin vallankumouksen alun. Sillan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 velloi suuri, levoton ihmismassa, sotilasrivist\u00f6t liikkuivat, aseistetut ratsupoliisit h\u00e4\u00e4riv\u00e4t ja keih\u00e4in sek\u00e4 miekoin varustetut kasakat liikkuivat. Juuri viimeksi mainitut ratsastivat energisesti edestakaisin ja olivat aktiivisimpia j\u00e4rjestyksenpidossa.
\nJostain syyst\u00e4 yksi hevonen pillastui, peruutti lyhtypylv\u00e4st\u00e4 vasten ja kompastui ratsastajineen maahan. Mies paiskautui katukiveykseen, ja samalla h\u00e4nen kiv\u00e4\u00e4rins\u00e4 laukesi. Tuskin tuo vahingonlaukaus oli kajahtanut, kun v\u00e4kijoukko raivostui sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4, olettaen ilmeisesti, ett\u00e4 ratsastaja ampui kansaa kohti. Sen j\u00e4lkeen hy\u00f6k\u00e4ttiin puolipy\u00f6rryksiss\u00e4 kadulla makaavan miehen kimppuun ja h\u00e4net pahoinpideltiin kuoliaaksi.\u201d
\nSeuraavana y\u00f6n\u00e4 levottomuudet puhkesivat jo laajemmassa mittakaavassa, ja alkoi terrori, raakuus ja n\u00e4lk\u00e4. Koska Elvy sattui olemaan tapahtumien silminn\u00e4kij\u00e4, h\u00e4nen t\u00e4ytyi viett\u00e4\u00e4 y\u00f6 poliisin putkassa.
\nKului l\u00e4hes kahdeksan vuotta, ennen kuin Elvy p\u00e4\u00e4si pois vallankumouksen kourissa riehuvasta Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.
\nAluksi kaikki ne, jotka olivat ilmaisseet halunsa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakoon vallankumousta, komennettiin y\u00f6n yli er\u00e4\u00e4lle rautatieasemalle. Heit\u00e4 kertyi sinne yli 20 000. Mutta kului viel\u00e4 l\u00e4hes kuukausi, ennen kuin he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t liikkeelle. Evakuointi ei kuitenkaan tapahtunut Viron suuntaan l\u00e4nteen, vaan sen sijaan it\u00e4\u00e4n. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n oli se, ett\u00e4 Elvyll\u00e4 ja h\u00e4nen kasvatus\u00e4itin\u00e4\u00e4n toimineella t\u00e4dill\u00e4\u00e4n piti olla veli jossain Vladivostokin suunnalla. Baikalj\u00e4rven l\u00e4heisyydess\u00e4 heit\u00e4 odottivat suuret vaikeudet. Juna l\u00e4hetettiin per\u00e4ti kahdeksan kertaa takaisin t\u00e4lt\u00e4 alueelta, ja vasta yhdeks\u00e4nnell\u00e4 kerralla pakolaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t jatkamaan matkaansa. <\/p>\nElvy Kalepista tulee kiinalaisen marsalkan sihteeri<\/strong><\/h4>\n
\nEnsimm\u00e4inen turvapaikka l\u00f6ytyi Harbinista. Lapsi ei kest\u00e4nyt puutetta ja kuoli vuoden ik\u00e4isen\u00e4. Syntyneess\u00e4 sekasorrossa mies katosi vuotta my\u00f6hemmin. Kielitaito kuitenkin pelasti Elvyn, ja h\u00e4n sai t\u00f6it\u00e4 tulkkina. Lahjakkuutensa ja hyv\u00e4n kielitaitonsa (ven\u00e4j\u00e4, saksa, englanti ja kiina) ansiosta h\u00e4n sai Mukdenissa (Shenyang) aluksi t\u00f6it\u00e4 tulkkina er\u00e4\u00e4n brittil\u00e4isen kenraalin luona. Kenraalilla oli suuret asevarastot Mukdenissa.
\nMy\u00f6s Kiinassa oli puhjennut sis\u00e4llissota, ja kesken\u00e4\u00e4n sotivat kenraalit tarvitsivat aseita. Pohjois-Kiinan hallitsija marsalkka Chang Tso-Lin (1873\u20131928) n\u00e4ki, ett\u00e4 t\u00e4llainen yksityissihteeri olisi h\u00e4nelle tarpeellinen. H\u00e4nen tarjouksensa ylittiv\u00e4t englantilaisen tarjouksen, ja Elvyst\u00e4 tuli mahtavan marsalkan, ja my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4n pojan Chang Hs\u00fceh-liangin eli Zhang Xuelingin (1898 tai 1901\u20132001) yksityissihteeri.
\nElvy\u00e4 veti kuitenkin jostain syyst\u00e4 ilmailun puoleen. 1924. Vuonna Kiinassa piti tapahtua ensimm\u00e4inen lento englantilaisella Bristol Fighter -koneella (yksi ensimm\u00e4isen maailmansodan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 sotilaskoneista). Kun kone tuhoutui muutama tunti ennen m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 lentoa kiinalaisen pilotin koelennolla, Elvy p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 jos lent\u00e4minen on viel\u00e4 noin vaarallista, on viisainta odottaa. Kiinnostustaan ilmailuun ja tekniikkaan h\u00e4n perusteli my\u00f6hemmin sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli vanhempiensa ainoa lapsi ja is\u00e4 yritti kasvattaa h\u00e4nest\u00e4 poikaa, \u00e4iti taas tytt\u00f6\u00e4. Todellisuudessa h\u00e4n kiinnostui lent\u00e4misest\u00e4 jo Kaukoid\u00e4ss\u00e4 kauppakoulussa opiskellessaan. My\u00f6hemmin, vuonna 1950, h\u00e4n perusteli sit\u00e4 seuraavasti: \u201dJotta voisi ottaa t\u00e4ysipainoisesti osaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja siit\u00e4 ajasta, jossa ihminen el\u00e4\u00e4. Tuhansia vuosia ihmiset ovat kaipanneet lent\u00e4mist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ole voineet. Nyt se on yht\u00e4kki\u00e4 mahdollista, ja miksip\u00e4 ei kokeilisi olla mukana.\u201d
\nH\u00e4nen mottonsa tuntui olevan kuin er\u00e4s afrikkalainen sananlasku: el\u00e4m\u00e4\u00e4 on otettava suurella lusikalla. <\/p>\nElvy saa lentolupakirjan<\/strong><\/h4>\n
\nKun h\u00e4n kaksi vuotta my\u00f6hemmin vieraili uudelleen kasvattivanhempiensa luona, h\u00e4n oli ehtinyt luoda jo uuden uran. H\u00e4n oli mennyt Pariisissa naimisiin paroni Rolf von Hoeningen-Bergendorffin kanssa ja saanut It\u00e4vallan kansalaisuuden. Puoliso oli eritt\u00e4in rikas ja kansallisuudeltaan luultavasti saksalainen tai it\u00e4valtalainen.
\nSveitsiss\u00e4 St. Moritzin talvikohteessa kuuluisa hollantilaissyntyinen lentokonesuunnittelija Antony Fokker (1890\u20131939) n\u00e4ki Elvyn taiturimaisen hiihdon ja suositteli h\u00e4nelle lent\u00e4misen opettelua. (Toisten tietojen mukaan Fokkerin silm\u00e4 kiinnittyi jo lentotunneilla energiseen ja ahkeraan naisoppilaaseen, jonka rohkeus ja sitkeys miellyttiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4). Elvyn opintoja ei h\u00e4irinnyt edes se, ett\u00e4 h\u00e4n oli talvella 1931 murtanut oikean olkaluunsa kelkkaonnettomuudessa. Fokker antoi osaltaan tyt\u00f6lle intoa lent\u00e4miseen ja kohteli h\u00e4nt\u00e4 lempioppilaanaan, mink\u00e4 tuloksena jo viiden lentotunnin j\u00e4lkeen (se oli tuolloin vaadittu minimituntim\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2013 H.R.) Elvy suoritti 1. elokuuta 1931 tarvittavat tutkinnot ja sai ensimm\u00e4isen\u00e4 virolaisena naisena ammattilent\u00e4j\u00e4n diplomin (nro 369, h\u00e4n oli seitsem\u00e4s paperit saanut naislent\u00e4j\u00e4 Saksassa). Samaan aikaan h\u00e4n opiskeli my\u00f6s lentokoneen moottoreita ja pystyi pian toimimaan vapaasti mekaanikkona. \u201dLensin tuolloin Klemm-Mercedesill\u00e4 (tarkemmin Klemm L2bIIc (D-1132)) ja olisin voinut purkaa ja koota lentokoneeni moottorin vaikka unissani\u201d, Kalep vakuutti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuonna 1971 annetussa haastattelussa. <\/p>\nLent\u00e4j\u00e4 huulipunalla<\/strong><\/h4>\n
\nOma Maa -lehti kirjoitti 20. elokuuta 1931: \u201dLentokone oli kaksipaikkainen Klemm-tyyppinen, valmistettu Fordin tehtaalla. T\u00e4llaisia koneita voi ohjata molemmilta puolilta. T\u00e4ll\u00e4 koneella h\u00e4n teki lentoharjoituksia Englannissa tunnettujen lent\u00e4jien johdolla. Laskeutuessa ohjaajan paikalla istui er\u00e4s nuori mies, saksalainen (Valter Mayer \u2013 H.R.). Kuuluisaa naislent\u00e4j\u00e4\u00e4 olivat lentokent\u00e4ll\u00e4 vastassa ilmailualan vaikuttajat ja joukko ilmavoimien upseereita puolisoineen. Muita siviilej\u00e4 vastaanotossa oli v\u00e4h\u00e4n. Naislent\u00e4j\u00e4lle ojennettiin punaisia kukkia. Rouva Kaalep itse ajoi heti N\u00f5mmelle, miss\u00e4 h\u00e4nen omaisensa tiett\u00e4v\u00e4sti asuivat. Virosta rouva Kaalep aikoo matkustaa Suomeen ja sielt\u00e4 Brasiliaan suorittaakseen yhdess\u00e4 jonkun toisen lent\u00e4j\u00e4n kanssa ymp\u00e4rilennon ja mahdollisuuksien mukaan tunkeutuakseen viel\u00e4 tutkimattomille alueille Brasilian aarniometsiss\u00e4. Tallinnassa Elvy vieraili kasvattivanhempiensa luona. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ehti vierailla Viron naisten maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6n (Naiskodukaitse) puheenjohtajan Mari Raamotin luona, joka lahjoitti h\u00e4nelle j\u00e4rjest\u00f6n merkin, sek\u00e4 liikenneministerin, puolustusministerin ja suojeluskunnan (Kaitseliit) p\u00e4\u00e4llik\u00f6n luona. 19. elokuuta h\u00e4n aloitti paluulennon Tallinnasta ehti\u00e4kseen 2. syyskuuta Amsterdamissa laivaan, jolla h\u00e4nen oli tarkoitus matkustaa Etel\u00e4-Amerikkaan. L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Kalep oli alakuloinen, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa h\u00e4nt\u00e4 ei ollut saattamassa ihmisjoukko.\u201d <\/p>\nMieluummin menk\u00f6\u00f6n lentokone kuin V\u00f5hman kinkku<\/strong><\/h4>\n
\nSakalan silloinen toimittaja Arnold Sepp muisteli t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kirjassaan \u201dMu meelen\u201d seuraavasti: \u201dSein\u00e4puhelin pirisi ja V\u00f5hman piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ri M\u00e4nnik selitti kiihtyneell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4, ett\u00e4 kuuluisa naislent\u00e4j\u00e4 Elvy Kalep, joka parhaillaan suorittaa maailmanlentoaan, laskeutui h\u00e4nen latonsa taakse hein\u00e4pellolle. Lent\u00e4k\u00e4\u00e4p\u00e4 paikalle! Viimeisess\u00e4 lauseessa ei ollut mit\u00e4\u00e4n kerskailua, sill\u00e4 meill\u00e4 siell\u00e4 Viljandin lentokent\u00e4ll\u00e4 oli aina lentovalmiina Klemm-Hirth-yksitasoinen urheilukone ja yst\u00e4v\u00e4ni lent\u00e4j\u00e4 Ulrich Brasche asui juuri puoliv\u00e4liss\u00e4 Sakalan ja lentokent\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.
\nIlmoitimme heti Braschelle asiasta, joka tietysti innostui valtavasti, ja alle tunti soitosta laskeuduimme mekin Elvy Kalepin koneen viereen M\u00e4nnikin ladon taakse. Oikeastaan Elvyn kone oli jo ty\u00f6nnetty latoon ja tervehtiminen tapahtui ladon ovella. Viljaladossa siivet taitettuna Kalepin kone muistutti nukkuvaa perhosta. Kalep yll\u00e4tti meid\u00e4t erinomaisella viron kielell\u00e4\u00e4n. Kuin kohtalon ironiana neuvostovallan edustajat rakensivat noille tilan maille vuosina 1940\u20131941 lentokent\u00e4n.\u201d
\nArnold Sepp muisteli Kalepia monta vuotta my\u00f6hemmin viel\u00e4 Vaba Eesti S\u00f5na -lehdess\u00e4: \u201dTasan kaksikymment\u00e4viisi vuotta siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, jolloin V\u00f5hman M\u00e4nnikin ladon taakse laskeutuivat nuo tietyt lentokoneet, astui Miamin Viro-taloon er\u00e4\u00e4n tilaisuuden yhteydess\u00e4 \u2019tuttu nainen\u2019 entisen virolaisen ilmavoimien miehen, mutta nyt jo pitk\u00e4\u00e4n Miamissa asuneen August Mihkin seurassa. J\u00e4lkimm\u00e4inen alkoi esitell\u00e4 daamia, mutta katsoimme jo toisiamme silmiin, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 esittelem\u00e4\u00e4n, tuttujahan me olemme. L\u00e4mmin tervehtiminen alkoi ja juttua riitti lennoista ja V\u00f5hman seudusta. Lent\u00e4v\u00e4 daami ei ollut menett\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n nuorekkaasta sarmistaan, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sujuvasta viron kielest\u00e4\u00e4n.
\nMit\u00e4 minulle t\u00e4st\u00e4 toisesta tapaamisesta ja keskustelusta j\u00e4i erityisesti mieleen, oli Elvy Kalepin vauhdikas tarina siit\u00e4, kuinka V\u00f5hman vientiteurastamon herrat olivat antaneet h\u00e4nelle l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 mukaan suuren savukinkun. My\u00f6hemmin jossain Euroopassa lent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Elvyll\u00e4 oli tullut hieman tiukkaa rahasta ja lentokone oli pit\u00e4nyt myyd\u00e4, jotta p\u00e4\u00e4sisi laivalla takaisin Amerikkaan. \u2019Mutta sit\u00e4 savukinkua, sit\u00e4 en olisi myynyt mist\u00e4\u00e4n hinnasta!\u2019 daami vakuutti silm\u00e4t loistaen. \u2019En raaskinut sit\u00e4 oikein sy\u00f6d\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaikka n\u00e4lk\u00e4 oli kova. Se tuoksui niin ihanasti tutulta virolaiselta maalaistuvalta, ett\u00e4 mieluummin menk\u00f6\u00f6n jo lentokone kuin se V\u00f5hman kinkku. Niin toin kinkun Amerikkaan asti ja vasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 se alkoi juhlallisten illanistujaisten my\u00f6t\u00e4 hupenemaan luonnollista hupenemistaan, kunnes loppui kai jossain Chicagon suunnalla.\u2019\u201d <\/p>\nKohtalo vie Elvy Kalepin Amerikkaan<\/strong><\/h4>\n
\nAmerikassa Elvyn yst\u00e4v\u00e4ksi tuli kuuluisa naislent\u00e4j\u00e4 Amelia Earhart (1897\u20131937), joka oli jo vuonna 1928 lent\u00e4nyt yhdess\u00e4 Slim Gordonin ja Wilmar Stultzin kanssa Atlantin yli. H\u00e4nen hyv\u00e4ksi tutukseen tuli my\u00f6s lent\u00e4j\u00e4 Wiley Post (1899\u20131935), joka menehtyi lento-onnettomuudessa yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 humoristi Will Rogersin kanssa vuonna 1935 Alaskan l\u00e4hell\u00e4. Sukkela-\u00e4lyisi\u00e4 aforismeja kirjoittaneen Will Rogersin ajatus: \u201dParempi kauhea loppu kuin loputon kauhu\u201d osoittautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa todeksi h\u00e4nelle itselleen. Post oli tehnyt ensimm\u00e4isen yksinlentonsa maailman ymp\u00e4ri vuonna 1933 ajassa 7 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja 18 tuntia.
\n21. toukokuuta 1932 New Yorkin Viron Sivistysseuran talolla kunniaillallisella kohtasivat virolaiset maailmanmatkaajat, lent\u00e4j\u00e4 Elvy Kalep ja valtameripurjehtija Ahto Valter veljens\u00e4 Jariilon kanssa. He olivat j\u00e4lleen kerran ylitt\u00e4neet Atlantin. Ehk\u00e4p\u00e4 siell\u00e4 Elvylle syntyi ajatus ylitt\u00e4\u00e4 Atlantti lentokoneella. 1932. Vuonna h\u00e4n teki New Yorkissa vakavia valmisteluja yritt\u00e4\u00e4kseen ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena ylitt\u00e4\u00e4 Atlantin yksin. Kun h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Earhart vei valmistelunsa salassa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin ja lensi ensimm\u00e4isen\u00e4 toukokuussa 1932 Atlantin yli 14 tunnissa ja 56 minuutissa, Elvy Kalep p\u00e4\u00e4tti, ettei toisena naisena ollut en\u00e4\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 toistaa t\u00e4t\u00e4 yrityst\u00e4. Silti h\u00e4n liittyi 99 ilmailusta kiinnostuneen naisen joukkoon Amerikassa, jotka olivat vuonna 1929 perustaneet naislent\u00e4jien j\u00e4rjest\u00f6n \u201dNinety-Nines\u201d (perustajaj\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan), jonka ensimm\u00e4inen puheenjohtaja oli Amelia Earhart. Nyky\u00e4\u00e4n se on jo kansainv\u00e4linen j\u00e4rjest\u00f6, johon kuuluu l\u00e4hes 6 500 naislent\u00e4j\u00e4\u00e4 35 maasta ymp\u00e4ri maailmaa.
\nKalepilla oli suunnitelmissa suorittaa viel\u00e4 yksi suuri valtamerilento. 15. elokuuta h\u00e4nen piti startata yhdess\u00e4 lent\u00e4j\u00e4 Roger Q. Williamsin (1895\u20131976) kanssa olympialaisten kunniaksi Los Angelesista Ateenaan. Aluksi h\u00e4n suunnitteli lent\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Viroon, mutta ei l\u00f6yt\u00e4nyt sponsoreita. Suunnitellusta kohulennosta kirjoittivat kaikki suurimmat amerikkalaiset sanomalehdet, mutta sitten selvisi, ett\u00e4 lento peruuntuu. Sen sijaan lehdet ilmoittivat, ett\u00e4 Elvy Kalep oli mennyt naimisiin p\u00f6rssimeklari W. E. Hutton-Millerin kanssa, joka vastusti jyrk\u00e4sti lentoa.
\nVirossa luultiin jostain syyst\u00e4, ett\u00e4 Kalep on miljon\u00e4\u00e4ri, ja h\u00e4n alkoi saada avunpyynt\u00f6kirjeit\u00e4. Kirjeet l\u00e4hetettiin New Yorkin lentokent\u00e4lle ja ne saapuivat perille. Elvy totesi, ett\u00e4 \u201dt\u00e4llainen auttaminen on vahingollista, sill\u00e4 se romuttaa ihmisen moraalisesti. Ihmisen on p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n itse.\u201d H\u00e4n pysyi uskollisena t\u00e4lle periaatteelle my\u00f6s silloin, kun tarvitsi my\u00f6hemmin itse apua.
\nTuohon aikaan lent\u00e4minen oli kaikesta huolimatta eritt\u00e4in vaarallista. Esimerkiksi vuosina 1919\u20131930 Atlantin ylitysyrityksiss\u00e4 oli kuollut 28 ihmist\u00e4. Vuonna 1931 Earhart yritti lent\u00e4\u00e4 helikopterilla Amerikan halki, mutta se ei onnistunut. 1937. Vuonna kymmeni\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4 tehnyt Earhart yritti lent\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa pitkin maailman ymp\u00e4ri, mutta katosi hein\u00e4kuun alussa yhdess\u00e4 suunnistaja Fred Noonanin kanssa Tyynenmeren yll\u00e4. H\u00e4nen katoamisestaan on useita legendoja, eik\u00e4 tarkkaa turmapaikkaa tiedet\u00e4. Ennen viimeist\u00e4 nousuaan Amelia Earhart kirjoitti miehelleen, kustantaja George P. Putnamille seuraavat profeetalliset rivit: \u201dYmm\u00e4rr\u00e4th\u00e4n, ett\u00e4 tied\u00e4n eritt\u00e4in hyvin, mit\u00e4 riskeeraan. Teen t\u00e4m\u00e4n yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 haluan. My\u00f6s naisten on yritett\u00e4v\u00e4 tehd\u00e4 jotain sellaista kuin miesten. Ja jos heill\u00e4 ei onnista, ep\u00e4onnistunut yritys on haaste muille.\u201d
\nElvy Kalepia innoittivat todenn\u00e4k\u00f6isesti samat ajatukset. <\/p>\nH\u00e4t\u00e4 on paras opettaja<\/strong><\/h4>\n
\nSaatesanoissa yst\u00e4v\u00e4 Amelia Earhart kirjoitti muun muassa seuraavaa: \u201dKun tein \u00e4skett\u00e4in katsauksen lapsille suunnattuun ilmailukirjallisuuteen, huomasin, ett\u00e4 valitettavasti nuorille on kirjoitettu hyvin v\u00e4h\u00e4n. Jokainen alalla ty\u00f6skennellyt tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 juuri nuorisoryhm\u00e4t ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4, kun kyse on lentokoneista ja lentomatkustamisesta. Toivon, ett\u00e4 \u2019Air Babies\u2019 ja lapset tulevat hyviksi yst\u00e4viksi\u201d. <\/p>\n57 dollaria<\/strong><\/h4>\n
\nT\u00e4st\u00e4 alkoi Kalepin uusi toimiala, joka teki h\u00e4net tunnetuksi New Yorkissa. Itse h\u00e4n kommentoi t\u00e4t\u00e4 melko vaatimattomasti: \u201dKeksin h\u00f6lm\u00f6yksi\u00e4 ja haen niille patentteja ja annan ne teollisuuden harjoittajille tai tuotan niit\u00e4 itse. Onko maailmassa mihink\u00e4\u00e4n muuhun k\u00e4ytetty enemm\u00e4n rahaa kuin miellytt\u00e4viin h\u00f6lm\u00f6yksiin?\u201d
\nSuurta tuloa t\u00e4m\u00e4 New Yorkin l\u00e4hell\u00e4 sijainnut tehdas, jossa ty\u00f6skenteli 60 naista, ei kuitenkaan tuottanut. Koska sodan aikana miehi\u00e4 ei teollisuuteen saatu, reippaan tehtailijan t\u00e4ytyi itse kantaa raskaita laatikoita. Ylivoimaisen ty\u00f6n vuoksi Kalep sairastui ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kielsi h\u00e4nt\u00e4 nostamasta raskaita paketteja. Lopulta h\u00e4nen t\u00e4ytyi vuonna 1946 sulkea nukketehdas. Tehtailijan itsens\u00e4 t\u00e4ytyi puolestaan alkaa parantaa ja kohentaa ylirasittunutta terveytt\u00e4\u00e4n. Kaikki ansaittu raha kului sairausvakuutukseen. 1950. Vuoteen menness\u00e4 h\u00e4n oli j\u00e4lleen toipunut ja keksi uusia asioita, haki niille patentteja ja l\u00e4hetti ne myyntiin tuhansiin liikkeisiin. Viimeksi mainittujen joukossa oli my\u00f6s New Yorkin suurin lasten lelukauppa F. A. O. Schwarz Viidennell\u00e4 avenuella, jonka yksi n\u00e4yteikkuna oli t\u00e4ysin dekoroitu Elvy Kalepin uusilla nukeilla, niin sanotuilla Scribbles-nukeilla (t\u00f6herrysnukke \u2013 H.R.), joiden kasvot jokainen lapsi voi itse piirt\u00e4\u00e4 ja tarvittaessa muuttaa uudelleen.
\nKuinka t\u00e4m\u00e4n uuden hittinuken keksint\u00f6 tapahtui, siit\u00e4 Kalep kertoi vuonna 1950 seuraavasti: \u201dNukketehtaan sulkemisen j\u00e4lkeen j\u00e4ljelle j\u00e4i l\u00e4hes 50 000 nuken p\u00e4\u00e4t\u00e4. Aloin sitten ajankuluksi piirt\u00e4\u00e4 niille kasvoja. Kyn\u00e4n lipsahduksen vuoksi aloin pyyhki\u00e4 piirrosta pois er\u00e4ilt\u00e4 kasvoilta, ja yht\u00e4kki\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4ni p\u00e4lk\u00e4hti idea: miksi en antaisi lasten tehd\u00e4 sit\u00e4 itse. Ja nyt he voivat tehd\u00e4 sen. Nukkea kohden jokainen lapsi saa kaupasta mukaan 5 v\u00e4rikyn\u00e4\u00e4, pyyhkimisliinan ja \u2019oppikirjan\u2019. N\u00e4ill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 jokainen lapsi voi antaa nukelleen 1 000 eri ilmett\u00e4.\u201d
\nElvy Kalep on j\u00e4lleen t\u00e4ydess\u00e4 luomis- ja ty\u00f6innossa. H\u00e4nen nukkensa ovat suositun Schwarz-liikkeen kev\u00e4tluettelossa. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntahtinsa on huima, v\u00e4liin mahtuu haastatteluja sanomalehdille, radiolle ja televisiolle. Energisell\u00e4 daamilla oli mieless\u00e4 jo uuden tehtaan perustaminen. Viimeksi mainitusta ei kuitenkaan tullut mit\u00e4\u00e4n.
\nSeuraavina vuosina h\u00e4nest\u00e4 kuuluu v\u00e4h\u00e4n. Ei ole tiedossa sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, milloin tarkalleen Kalep lopetti lent\u00e4misen. H\u00e4nen j\u00e4lkens\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan kadonneet lopullisesti. <\/p>\nYksin\u00e4inen susi<\/strong><\/h4>\n
\nVuonna 1967 h\u00e4nell\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n ollut kotia, h\u00e4n ajoi ymp\u00e4ri Amerikkaa ja asetti t\u00f6it\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteille kalliisiin klubeihin, sill\u00e4 kokemus osoitti, ett\u00e4 ostajia t\u00f6illeen h\u00e4n voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain rikkaiden joukosta. Pedro Krustenin jutusta voi lukea: \u201dArlingtonin kirjastossa h\u00e4nell\u00e4 ei pyyhkinyt hyvin. H\u00e4n peruutti ilmoitetut kurssit, koska niit\u00e4 kohtaan ei tunnettu kiinnostusta. Ker\u00e4simme yhdess\u00e4 h\u00e4nen taulunsa lasivitriinist\u00e4 ja veimme ne ulos, miss\u00e4 h\u00e4nen farmariautonsa (station-wagon) seisoi. Suuressa autossa oli tilaa istua vain h\u00e4nelle itselleen. Kaiken muun tilan vei h\u00e4nen omaisuutensa, joka oli peittojen alla. P\u00e4\u00e4asiassa tauluja. H\u00e4n toi sielt\u00e4 esiin suuren lohik\u00e4\u00e4rmeen. \u2019Viides t\u00e4llainen ty\u00f6ni\u2019, h\u00e4n sanoi. \u2019Nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 on kuitenkin l\u00f6yt\u00e4nyt ostajan. Hinta on kaksi tuhatta dollaria\u2019. Liskojen ja k\u00e4\u00e4rmeiden nahanpaloista. Eritt\u00e4in kauniit v\u00e4rit. Nahat h\u00e4n tilaa Euroopasta. \u2019Olen kuin mustalainen\u2019, h\u00e4n sanoo k\u00e4ynnist\u00e4ess\u00e4\u00e4n autoa. \u2019Yksin\u00e4inen susi\u2019, ajattelin min\u00e4, \u2019ylpe\u00e4 ja itsen\u00e4inen.\u2019\u201d
\nHeikkenev\u00e4n terveyden vuoksi h\u00e4n muutti marraskuussa 1986 asumaan Regency Health Care Centeriin (niin sanottu el\u00e4kel\u00e4ishotelli). H\u00e4nell\u00e4 ei ollut viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 yhteytt\u00e4 maanmiehiins\u00e4, vaikka pitikin itse\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 virolaisena. Elvy Kalep kuoli Lake Worthissa (Palm Beach, Florida) 15. elokuuta 1989. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut Yhdysvalloissa omaisia. H\u00e4net haudattiin yksin, unohdettuna, mutta siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 ehk\u00e4 kotimaassa Virossa h\u00e4nt\u00e4 joskus muistettaisiin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"